Jokaisen suloisen karvapallon elämässä tulee hetki jolloin se yhtäkkiä onkin suuri ja mahtava neuvostoliitto tai sitten ihan vaan kaukkari joka on täynnä nuoruuden uhoa. Muutama kuvanen vaan tällä kertaa:

Sisko ja sen veli eli Mölder ja Sohvi, Undulaatti ja Pahvi

Tuulitukka omalla takapihalla

Himpun verran hapan

Ison talon Antti ja Rannanjärvi?

Mukavaa alkavaa kevättä kaikille :) !!

Isännän katoamisen salaisuus valkeni eilen Mörkölle. Se missään yläkerrassa ole, se on puhelimessa, mamman puhelimessa!!! Siihen juostaan kilpaa vastaamaan.
Piru että kuulikin isännän äänen puhelimesta, nyt sen on tarkastettava joka kerta kuka siellä on. Ellei ole isännän ääni niin puhelin menettää merkityksensä, mutta annas olla jos se on isäntä....
On pakko mennä ulos puhumaan tai yläkertaan jos haluaa rauhassa puhua. Siten rauhassa ettei yksi Mörkö lapsi ole tassulla kiskomassa paidan helmasta "Anna minäkin kuuntelen!".
Yritä siinä sitten jättää huomiotta ja muistella kun äiti lapsena kertoi että mörköjä ei ole olemassa. Kyllä on ja itsepintainen sellainen!

Kaikenlaisia kummastuksia sitä mahtuukin pennun maailmaan....

Taas on vierähtänyt tovi jos toinenkin... Mökönen kasvaa hurjaa vauhtia. Ja kyllä, kyllä sillä tosiaan on myös jonkin asteista aivotoimintaa, ainakin päättely kykyä.
Mörkön perheessä äkillinen sairastuminen vei isännän sairaalaan. Tosin Mörkö on varma että isäntä on ollut 3 päivää piilossa yläkerrassa. Istuu ja huutelee yläkertaan rappujen edessä. Täysin looginen päätelmä:
Iltaisin emäntä ja isäntä menee ylös ja aamulla ne tulee alas. Nyt ei tule kuin emäntä joten...

Tässä muutama kuva siskosta ja sen veljestä feat ihanainen Olga:

Olgan ilme on paljon puhuva "Katoa tai kuole!" :).


Sisko ja Sen veli, Sofia ja Mörkö


Se seisoo, paikallaan... Ihmeitten aika ei ole ohi!!

Mamman mussukan maailmassa siis hommat hanskassa, hanskat hukassa.. Niin no, isäntä on hukassa. Muuten kaikki on hyvin!

Arki kaukkarin kanssa on ollut antoisaa ja mukavaa. On ihokarvoja nostattavan kiehtovaa seurata miten se kasvaa ja kehittyy, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Se rakastaa sen kanaa. Pehmokana parka on kokenut kovan kohtalon, mutta sinnittelee yhä.
Se istuu sohvalla päivystämässä, ei pehmokana vaan kaukkari.
Pihassa ei kukaan liiku ilman että Mörkö siitä ilmoittaisi. Se kertoo myös satunnaiselle kulkijalle että tämä alue on tarkoin vartioitu, puh ja mur, älä tule meille. Harjoituksia tulevaisuutta varten?
Vaikka tuo on ihan lapsi vielä se tietää kuka se on. Jostain syvältä kumpuaa se tieto ja taito, vaisto vie eteenpäin pientä kaukkari lasta.

Ollaan Mörkön kanssa tutustuttu naapureihin. Toiset se ottaa ystävinä vastaan. Kiva kun tulit, ei ollakaan taas aikoihin nähty, erääseen se ei luota. Puh ja mur, mamma miksi tuo mies seisoo meidän pihalla?
Tämä mies on isännän kaveri. Ja tämä kaveri yritti väkisin tehdä tuttavuutta Mörkön kanssa vaikka kiellettiin.
Se on outo, siihen ei voi luottaa. Mamman kanssa tämän miehen voi ohittaa, kaukaa. Hoidelkoot mamma tuon kummallisesti käyttäytyvän tunkeilijan. Lieneekö mies epäluottamuslauseensa ansainnut kun mammakin sille ärähti?

Mörkö on pieni karvainen ystävä. Arkeen mahtuu sen kanssa niin paljon. Rakkautta ja hampaan jälkiä, rajoja ja hellyyttä. Se paiskaa aamulla tassulla naamaan, "mamma mä rakastan sua, ihanaa kun sä heräsit"!
Sitä pitää ohjailla koska sen sielu on herkkä. Jos komennat kovaan ääneen se loukkaantuu ja yhteistyö kyky joutuu jäähylle. Pyydä kauniisti ja tarjoa porkkana, se tekee niin kuin pyydät.

Varmaa on että kaukkarin kanssa pärjäämisen työkalut ovat johdonmukaisuus, kärsivällisyys ja sinun pitää olla asiastasi varma. Ellet ole, ei sekään ole.
Ellet ole aivan varma siitä että aiot putsata lenkin päälle tassut tai leikata sen kynnet niin läskiksi meni.

Pitää saada kuvia karvakakarasta. Painoi reilu viikko sitten 20 kiloa ja vääntymään alkaneet takakoivet on nyt taas suorat. Mamman moka, korjattiin  pienellä muutoksella ruokinnassa.
Alku vuodesta on edessä näyttely reissu Sofia siskon kanssa, mutta siihen on vielä aikaa, ehdimme koheltaa vielä paljon ennen sitä.

Sisustajan vinkki!

Osta ikkunan väliin asennettavat sälekaihtimet. Ne toiset koira avaa itse, keskeltä ikkunaa, sen verran raolleen että näkee ulos.
 

Jouluun kuuluu monia kummallisia asioita. Ovatko ihmiset tulleet hulluiksi?? Aina ennen ne kaivavat papereista esineitä ja ruokaa, nyt ne käärivät niitä piiloon. Ihminen puuhaa koko päivän keittiössä, suhteessa keittiössä vietettyyn aikaan koirat syö harvoin. Todella outoa touhua, mutta onneksi sentään Mörkö jaksoi koko päivän ja illan valvoa näitä sangen kummallisia toimituksia kunnes vihdoin kaikki oli valmista ja pieni kaukasianpainajainen saattoi kaatua rättiväsyneenä yöpuulle.

Mörkö ja perhe toivottaa:

Kennel Zaijas, Olga ja Sofia-sisko perheineen kiittäen hienoista kaukkari kupeista, kaikille ystäville ja tutuille!